”Artikkeli on jatkoa tarinoille NVK:n Samuelin ja Esan Tanskan reissusta.”
Reissun toisena päivänä toteutimme suunnittelemamme kuvausprojektin. Emme olleet keskustelleet kunnolla aiheesta, mutta tarkoitus kuitenkin oli ottaa kuvia paikallisista ihmisistä. Mietin, miten voisimme saada projektista mielenkiintoisemman ja keksin, että voisimme kysyä ihmisiltä jotakin mielenkiintoista ja liittää vastaus kuvan alareunaan. Halusin kysyä jotain positiivista, mikä saisi ihmiset hyvälle tuulelle. Esa ehdotti kysyä henkilöiden omien luonteiden parasta puolta. Se oli hyvä idea, mutta en tajunnut miten haastavaa kysymykseen voisi olla vastata. Huomasimme miten ihmiset epäröivät pitkään ja saattoivat vastata vaivaantuneina, etteivät he tiedä. Emme olleet kysyneet kysymystä itseltämmekään. Meilläkin meni pitkään keksiä vastaus. Olimme päättäneet saada kymmeneltä ihmiseltä vastauksen, joten ei auttanut muuta, kuin jatkaa rohkeasti ihmisten kohtaamista.
Tällaisen projektin toteuttaminen voi olla yllättävän haastavaa ja ennen kaikkea psykologista. Niinhän ne kaikki elämän hienot kokemukset on. Täytyy vain uskoa omaan tekemiseen ja nauttia. 🙂 Huomasimme, miten paljon elekieli ja kysymysten esittämistapa vaikuttaa vastauksen saamiseen. Esimerkkeinä: on helpompi kysyä tuntemattomalta apua, eikä ”hetkeä”, koska ihmiset ovat aina valmiita auttamaan. Välineitä (kynää, paperia, kameraa) ei tosiaankaan kannata pitää esillä. Se säikäyttää ja luo ennakkoluuloja heti kättelyssä. Kannattaa myös muistaa olla aito ja rehellinen.
Saimme projektin toteutettua noin kolmessa tunnissa ja kerkesimme härnätä yhteensä yli kolmeakymmentä tuntematonta Aarhusilaista. Kannatti, sillä toimme monen päivään iloa ja sen lisäksi itsellemmekin! Tällaisia projekteja kannattaa tehdä matkustaessa. Se on hyvä tapa tutustua ihmisiin ja sen myötä myös eri maiden kulttuureihin syvemmin.
Kysymys: Mikä on paras ominaisuus luonteessasi?
