Kokemukseni lapsi- ja perhekuvauksesta on jonkin verran karttunut vuosien varrella ja tässä on asioita mitä olen itse huomannut matkani varrella.
Ilon saaminen kuviin on mielestäni haastavin asia lapsikuvauksessa, kuinka saada lapsi hymyilemään ja iloiseksi? Suosittelen värväämään vanhemmat mukaan touhaamaan ja leikkimään, näin saat itse keskittyä kuvaamiseen. Lapsikuvia ottaessani menen yleensä heidän tasolleen, tällä tavoin saan helpoiten ilmeet ja eleet taltioitua. Harvoin kuvaan ylhäältä päin, mutta tämäkin saattaa olla tehokeino jos haluaa lapsen näyttävän erityisen pieneltä.
Liikkeen pysäyttäminen tai liikkeen tuntu. Kun haluan liikkeen pysähtyvän valitsen kameran asetuksista yleensä suljinajaksi 1/250. Riippuen kuinka nopeita lapset ovat ja mitä aktiviteettejä tekevät, mutta tässäkin saa mielestäni tehdä poikkeuksen, jos haluaa ”vauhdin huumaa” kuvaan. Pitkällä suljinajalla esim. 1/60 saa käsiin tai jalkoihin liikkeen ”vanan”. Ajoitus kannattaa ottaa myös huomioon, itse tykkään kuvata aikaisin aamulla tai myöhempään illalla, näin valo on pehmeää ja antaa hyvän tunnelman, pilvisyyskään ei ole pahaksi. Ajoituksella kontrolloin luonnonvalon määrää ja näin vältän kuvan puhkipalamisen.
Sisällä kuvattaessa käytän usein salamaa. Itselläni on käytössä yksi salama ja ammun sen seinän kautta kohteeseen, täten salaman valo ei ole niin suora ja antaa mielyttävämmän lopputuloksen. Tähänkin voi tehdä poikkeuksen luonnonvalon kanssa. Luonnonvalolla saa aikaan tunnelmallisia ja kotoisia kuvia, joka joissain tilanteissa on parempi ratkaisu keinovalon sijaan.
Olen huomannut, että sisätiloissa lapset hämmentyvät helpommin ja ovat vaivaantuneita. Vanhemmat hyppivät, huutelevat ja heiluttelevat oudon ihmisen takana jolla on ihmeellinen vempain kädessä, mutta tälläkin tavoin on saatu hymyä, hämmennystä ja ilon tunnetta kuvaan. Kuunnelkaa myös lasta, jos lapsi itkee kokoajan eikä ole ”yhteistyökykyinen” niin ajoitus on huono ja kokeilkaa myöhemmin uudestaan.
Ulkona kuvaaminen on mielestäni helpoin ratkaisu lapsikuvaukseen, siellä lapset voivat touhata mitä tykkäävät ja sieltä löytyy aina jotain uutta ja mielenkiintoista.
Maiseman ja taustan kanssa on paljon erinlaisia vaihtoehtoja ja lapselle mitä uudempi ja tuntemattomanpi paikka, sitä mielenkiintoisempaa siellä on.
Rekvisiitta on mielestäni lapsikuvauksessa tärkeä asia. Asiasta kannattaa kuitenkin keskustella alustavasti vanhempien kanssa ja kysellä onko heillä jotain lapsen lempilelua tai jotain mitä vanhemmat itse haluaisivat kuvaan.
Taivas on vain rajana rekvisiitan kanssa, mutta usein kuvaan tulee perinteinen nalle halittavaksi ja retuutettavaksi.
Lisää kuviani ja seikkailujani Facebook ja Instagram sivuiltani.
Muistithan että Nuoretvalokuvaajat löydät myös Instagrammissa: @nuoretvalokuvaajat